alentunut sydämen vajaatoiminnan arteriovenoosinen happiero säilyneillä ejektiofraktiopotilailla:onko lihasoksidatiivinen fenotyyppi varmasti mukana?

sydämen vajaatoimintaan liittyy olennaisesti toimintakyvyn heikkeneminen, joka johtaa huomattavaan sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen.1 liikunta-intoleranssin (EI) etiologian ja patofysiologian ymmärtäminen HF: ssä on edelleen välttämätöntä uusien hoitojen keksimisen kannalta, erityisesti noin 50 prosentille potilaista, joilla esiintyy HF: ää ja säilöttyä ejektiofraktiota (hfpef) ja joille ei ole toistaiseksi löydetty tehokasta hoitoa.2 hapen (O2) huippukulutusta (VO2peak), joka aiheutuu dynaamisesta inkrementaalisesta liikunnasta, jossa on >50% kokonaislihasmassasta (juoksumatto, ergometri), pidetään harjoitustoleranssin tunnusmerkkinä, jolla on suuri ennustearvo.3 teoriassa O2: n kuljetus-ja käyttöketjun minkä tahansa vaiheen heikentyminen voisi selittää Vo2peakin rajoittumisen HFpEF: ssä. Vo2peakin taustatekijät on tutkittava perusteellisesti, jotta voidaan selvittää, mitkä mekanismit olisi ensisijaisesti kohdennettava terapiaan.

vo2peak terveillä ihmisillä määräytyy pääasiassa konvektiivisen O2-synnytyksen perusteella, joka on sydämen huipputehon (Qpeak) ja valtimoiden O2-pitoisuuden funktio Fick-periaatteen mukaisesti.4

VO2peak = Qpeak×arteriovenousO2 erotus (a-vO2diff)

HFpEF-potilailla huomattavan alhaiset VO2peak-tasot ovat johdonmukaisesti yhteydessä heikentyneeseen Qpeak-arvoon ja siitä johtuvaan kyvyttömyyteen tuottaa riittävästi O2: ta lisääntyneiden metabolisten tarpeiden tyydyttämiseksi.5-9 lisäksi hemoglobiinipitoisuudella (Hb) diagnosoidussa anemiassa on ≥43% HFpEF-potilaista.10 veren punasolujen kokonaismäärän (rbcv) pienenemistä havaitaan yhdeksällä potilaalla kymmenestä Hfpef-potilaasta,joilla on Hb-pohjainen anemia, ja 11 potilaalla esiintyy siten veren O2-kantokyvyn vaje. Yhdessä sydän-ja hematologisten tekijöiden kanssa perifeerinen rajoitus a-vo2diff-huippupitoisuuden pienenemisen muodossa on myös ilmeinen murto-osassa HFpEF-tutkimuksista.7-9 tärkeää on, että alentunut piikki a-vO2diff on kuvattu hallitsevana piirteenä,joka on taustalla HFPEF8, 9-tutkimuksessa, jossa luurankolihasten (SM) morfologiassa esiintyy poikkeavuuksia ja joka toimii ensisijaisena syypäänä.12 lisäksi HF: n viimeaikaisissa harjoitusohjeissa on esitetty, että pääasiassa SM-mukautuksiin tähtäävä paikallinen (polven ojentaja) liikunta voisi olla tehokkaampaa Vo2peakin parantamisessa kuin vakiintunut aerobinen ET, johon liittyy suuri SM-massa (esim.kävely, pyöräily).13 Kun otetaan huomioon perifeerisen paradigman merkitys tuleville et-lääkemääräyksille HFpEF-potilailla, haluaisimme pohtia tämänhetkistä näyttöä terveen integratiivisen fysiologian pohjalta ja pyrkiä helpottamaan HFPEF: n EI: n tulevaa vankkaa ymmärtämistä.

a-vO2diff-huippua pidetään yleisesti merkkinä SM: n kyvystä erottaa (ja metaboloida) O2 verenkierrosta. Muuttujien, jotka helpottavat O2: n diffuusiota kapillaarista SM-kuituihin ja O2: n hyödyntämistä, kuten kapillarisaation ja mitokondrioiden tilavuustiheyden (MitoVD), katsotaan usein määrittävän a-vO2diff-huippua.7,8 tämän rakenteen tukeminen tai kumoaminen voidaan johtaa klassisista kokeellisista malleista, jotka käsittelevät lihasfysiologiaa.14 esimerkiksi SM: n kapillarisaation, MitoVD: n ja oksidatiivisen kapasiteetin merkittävää vähenemistä havaitaan tyypillisesti pitkittyneen vuodelevon yhteydessä terveillä henkilöillä.15 huolimatta huippu a-vO2diff pysyy muuttumattomana vuodelevon jälkeen.15,16 tämä ilmeisesti vastavaikuttava tulos voi liittyä siihen, että SM mitokondrion oksidatiivinen kapasiteetti ylittää suurelta osin O2-toimitukset vo2peakilla terveillä ihmisillä.17,18 myös viimeaikaiset katetrointitutkimukset osoittavat, että SM O2: n uuttamisessa VO2peak: lla on kaksinkertainen toiminnallinen reservi kouluttamattomilla yksilöillä.19 tällä linjalla hiiren SM-mitokondrioiden pitoisuuden (-30% normaalitasoihin verrattuna) ja oksidatiivisen kapasiteetin (-60% -85%) manipulointi ei vähentänyt Vo2peakia, kun taas anemia vähensi sitä.20 ihmisistä ja eläimistä saatu näyttö on siis yhtäpitävä siinä mielessä, että osittain heikentynyt SM-oksidatiivinen fenotyyppi ei välttämättä rajoita huippua a-vO2diff, joka tarkoittaa tiettyä “lihasylijäämää” suuressa SM-massaharjoituksessa, jonka tiedetään rajoittuvan pääasiassa konvektiivisen O2-jakelukapasiteetin vuoksi.18,21 alentunut SM-hapetuskyky saattaa kuitenkin vaikuttaa O2: n uuttoon harjoituksella, johon liittyy pienempi SM-massa (<50% sm-kokonaismassasta), jolloin äärellinen O2: n toimitus, kuten kaksihaarainen kampitus tai yhden jalan polven ojennus, rajoittaa vähemmän O2: n kulutusta siten, että In vivo O2: n kulutus saavuttaa SM-mitokondrion hapetuskyvyn mitokondrion ex vivo mitattuna.17 mitä tulee todettuun liikuntakyvyn arviointiin suuren SM-harjoituksen avulla, SM-morfologian ja/tai metabolisen kapasiteetin muutosten ei pitäisi kuitenkaan yksiselitteisesti katsoa vaikuttavan huippu a-vO2diff: ään.

mille tahansa HF-muodolle on osittain ominaista fyysinen passiivisuus. HFpEF: ssä voi näin ollen esiintyä SM-poikkeavuuksia, joiden voidaan uskottavasti katsoa johtuvan fyysisestä dekonditaatiosta eikä taudille ominaisesta myopatiasta.Äskettäin on tehty 22 uraauurtavaa koepalatutkimusta, joissa arvioidaan SM-fenotyyppiä HFpEF-potilailla.23-25 tässä, Molina et al. löytyi pienempi (jopa -46%) SM mitokondrioiden pitoisuus ja oksidatiivinen kapasiteetti verrattuna terveeseen Ikä-matched kontrolleihin.Tämän tutkimuksen koehenkilöillä ei ollut verrokkeihin verrattuna fyysistä aktiivisuutta, kehon kokoa tai koostumusta, HFpEF-potilaita, joilla oli korkeampi painoindeksi (BMI) (+33%) ja rasvaprosentti (+43%).25 ryhmäero SM-mitokondrioiden sisällössä hävisi, kun sitä säädettiin painoindeksillä.25 Tämä yhtyy kehon koon hallitsevaan rooliin SM-fenotyyppivertailuissa, 26 ja viittaa siihen, että mitokondrioiden sisällön ero on kehon koosta-tai rasvapitoisuudesta-riippuvainen.25 sama tutkimusryhmä on myös raportoinut kohonneesta BMI: stä riippuvaisesta intermuskulaarisesta fat23: sta sekä alhaisemmasta tyypin 1 kuitujen prosentuaalisesta osuudesta,24 mahdollisesti vähentäen oksidatiivisen koneen potentiaalia, hfpef: ssä verrattuna ikä – mutta ei BMI: tä vastaaviin kontrollihenkilöihin. Joka tapauksessa, jos jokin SM-muuttuja rajoittaa Harjoitustoleranssia HFpEF: ssä, merkittäviä suhteita huippuun a-vO2diff/VO2peak pitäisi syntyä. Vaikka a-vO2diff: ää ei mitattu edellä mainituissa tutkimuksissa,23-25 on huomionarvoista, että pelkästään Hfpef-kohortissa Vo2peakiin ei liittynyt SM-muuttujaa.23-25 sen sijaan VO2peak on konvektiivisen O2-toimituksen taustalla olevien muuttujien lineaarinen funktio,kuten maksimaalinen syke tai iskutilavuus HFpEF: ssä, 5-9 yhtyy vallitsevaan keskeiseen vo2peakin rajoitukseen istumatyötä tekevillä henkilöillä.4 on vielä ratkaisematta, määrittävätkö SM: n erot terveestä fenotyypistä (ensisijaisesti) EI-arvot HFpEF-potilailla.

toinen oletus a-vO2diff-huipun rajoittumisesta HFpEF: ssä on heikentynyt O2-diffuusio kapillaarista SM: ksi, mikä on päätelty heikennetystä SM O2-diffuusiokapasiteetista (DMO2) huippusyklin inkrementaalisessa harjoituksessa.27 DMO2: n arviointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. DMO2 lasketaan seuraavasti:28

legvo2 о SMO2 painegradientti (SMΔO2, fromcapillarytomitokondriot)

vaikka jalan VO2 voidaan mitata de facto, SMΔO2 arvioidaan mutkikkaasti.29 kapillaarisen O2-paineen keskiarvoa approksimoidaan eteenpäin integrointimenettelyllä, jossa käytetään valtimoiden ja reisilaskimoiden O2-painetta olettaen, että perfuusio/VO2 – heterogeenisyys ja perfusioninen tai diffusioninen suntti ovat vähäpätöisiä SM: ssä ja sen viereisissä kudoksissa28-tällä hetkellä kestämätön oletus.30,31 lisäksi DMO2 määritetään jalkojen verenvirtauksen (lbf) avulla, joka saattaa heikentyä merkittävästi (jopa -40%) HFpEF-potilailla.32 kohtuudella DMO2: ta ei voida suoraan määrittää, kun lbf: n ja jalan O2: n toimitusta rajoittaa puuttuvan sydämen pumppauskapasiteetti. Tulevissa DMO2: ta arvioivissa tutkimuksissa voitaisiin harkita O2-jalan toimituksen kokeellista manipulointia esimerkiksi muuttamalla veren O2-kantokykyä säilyttäen valtimoiden O2-osapaine verrokkihenkilöillä suhteessa HFpEF-potilaisiin.33 yhteisesti tarkasteltuna DMO2, sellaisena kuin se on tällä hetkellä määritetty, on niputettu parametri, joka ei dissosioi tiukkaa SM O2: n diffusointikapasiteettia veren virtausjakaumasta (BFD) ja konvektiivisesta O2-toimituksesta.

Ihannetapauksessa SM: n oksidatiivisen fenotyypin osuus O2: n uuttamisessa tulisi määrittää käyttämällä a-vO2diff-mittareita aktiivisessa SM: ssä. Kaikissa HFpEF-potilailla tehdyissä tutkimuksissa a-vO2diff–piikin pienenemistä kuvanneissa tutkimuksissa mitattiin kuitenkin valtimo-ja sekalaskimoverta tai arvioitiin a-vO2diff-arvoa fick equation7-9-menetelmällä VO2peak-ja Qpeak-mittausten perusteella, joissa viimeksi mainitun luotettavuus on heikko, jos se määritetään ei-invasiivisesti.36 tulokset johdettu sekoitettu laskimoverta tai epäsuorat arviot tarjoavat vähemmän varmuutta kuin invasiivisia tutkimuksia näytteenotto laskimoverenvuoto SM. Tähän mennessä ainoassa katetrointitutkimuksessa, jossa on otettu näytteitä syvästä reisilaskimosta otetusta verestä ja siten maksimoitu analysoidun veren kastelevan aktiivisen SM: n osuus, havaittiin HFpEF-potilailla lähes täydellinen O2-uutto VO2peak: ssa, mikä jopa ylitti iän vertailevien verrokkien määrän.37 tämä viittaa siihen, että systeeminen piikki a-vO2diff saattaa erota SM a-vO2diff: stä HFpEF-potilailla heikentyneen BFD: n vuoksi, joka on tunnustettu ominaisuus vanhemmilla henkilöillä.34 vakiintunut ikään ja HFpEF: iin liittyvä jalkojen verisuonen konduktanssin lasku sekundaarisena lisätyn lihas sympaattisen hermotoiminnan seurauksena,38-40, saattaa vähentää LBF: ää ja siten systeemistä huippua a – vO2diff riippumatta SM-oksidatiivisen fenotyypin muutoksista. Toinen metodologinen kysymys,joka liittyy nykyisiin todisteisiin a-vO2diff-huippuarvon alenemisesta HFpEF-potilailla, on se, että naisten osuus HFpEF-ryhmässä on suurempi kuin verrokkiryhmässä.7-9 tämä on ongelmallista, kun otetaan huomioon naisten alemman veren O2-kantokyvyn luontainen vaikutus a-vO2diff: ään.41 Viime kädessä, kunnes saadaan lisää (sukupuolisidonnaista) näyttöä, joka tarjoaa suoria arvioita SM O2: n louhinnasta Vo2peakissa, EI: n “perifeerinen” paradigma HFPEF: ssä, joka perustuu SM-poikkeavuuksiin, pysyy pakottavana, mutta todistamattomana hypoteesina.

tekijän panos

DM suunnitteli ja laati käsikirjoituksen. CL tarkisti käsikirjoitusta kriittisesti. Molemmat kirjoittajat antoivat lopullisen hyväksynnän ja suostuvat olemaan vastuussa kaikista työn osa-alueista, jotka varmistavat eheyden ja tarkkuuden.

ilmoitus eturistiriidoista

tekijä(T) ilmoitti, ettei tämän artikkelin tutkimiseen, kirjoittamiseen ja/tai julkaisemiseen liity mahdollisia eturistiriitoja.

Rahoitus

tekijä (t) ei saanut taloudellista tukea tämän artikkelin tutkimiseen, kirjoittamiseen ja/tai julkaisemiseen.

Ziaeian, B, Fonarow, GC. Epidemiologia ja sydämen vajaatoiminnan etiologia. Nat Rev Cardiol 2016; 13: 368-378.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Mezzani, a, Guazzi, M. tasapainotus todisteita sydän-ja taustatekijöistä hapenottokyvyn paranemiseen kestävyysharjoittelun jälkeen vanhuksilla: mitkä ovat seuraavat vaiheet? Eur J Prev Cardiol 2016; 23: 730-732.
Google Scholar | SAGE Journals | ISI
Kodama, S, Saito, K, Tanaka, S. Kardiorespiratory fitness as a quantitative predictor of all-cause mortality and cardiovascular events in healthy men and women: a meta-analysis. Jama 2009; 301: 2024-2035.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Montero, D, Diaz-Canestro, C. Endurance training and maximal oxygen consumption with ageing: Role of maximal Heart output and oxygen extraction. Eur J Prev Cardiol 2016; 23: 733-743.
Google Scholar | SAGE Journals | ISI
Abudiab, MM, Redfield, MM, Melenovsky, V. sydämen ulostulovaste liikuntaan suhteessa metaboliseen kysyntään sydämen vajaatoiminnassa säilyneellä ejektiofraktiolla. Eur J Heart Fail 2013; 15: 776-785.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Santos, M, Opotowsky, AR, Shah, AM. Central cardiac limit to aerobic capacity in patients with exertional keuhkojen laskimoiden hypertension: Implications for heart failure with preserved ejektiofraktio. Circ Heart Fail 2015; 8: 278-285.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Bhella, PS,Prasad, a, Heinicke, K. epänormaali hemodynaaminen vaste sydämen vajaatoiminnassa, kun ejektiofraktio säilyy. Eur J Heart Fail 2011; 13: 1296-1304.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Dhakal, BP, Malhotra, R, Murphy, RM. Mekanismit liikunnan suvaitsemattomuudesta sydämen vajaatoiminnassa, jossa on säilynyt ejektiofraktio: epänormaalin perifeerisen hapen poiston rooli. Circ Heart Fail 2015; 8: 286-294.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Haykowsky, MJ, Brubaker, PH, John, JM. Taustatekijät liikunta-intoleranssi iäkkäillä sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla, joilla on säilynyt ejektiofraktio. J Am Coll Cardiol 2011; 58: 265-274.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Berry, C, Hogg, K, Norrie, J. sydämen vajaatoiminta, jolla on säilynyt vasemman kammion systolinen toiminta: sairaalakohorttitutkimus. Heart 2005; 91: 907-913.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Abramov, D, Cohen, RS, Katz, SD. Veren tilavuusominaisuuksien vertailu aneemisilla potilailla, joilla on alhainen verrattuna säilyneisiin vasemman kammion ejektiofraktioihin. Am J Cardiol 2008; 102: 1069-1072.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Maurer, MS, Schulze, PC. Liikunta intoleranssi sydämen vajaatoiminta säilötty ejektiofraktio: siirtyminen keskittyä sydämestä perifeeriseen luurankolihakseen. J Am Coll Cardiol 2012; 60: 129-131.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Fleg, JL, Cooper, LS, Borlaug, BA. Liikunta koulutus kuin hoito sydämen vajaatoiminta: nykyinen tila ja tulevaisuuden suuntiin. Circ Heart Fail 2015; 8: 209-220.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Gram, M, Dahl, R, Dela, F. fyysinen passiivisuus ja lihasten hapetuskyky ihmisillä. Eur J Sport Sci 2014; 14: 376-383.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Ferretti, G, Antonutto, G, Denis, C. keskeisten ja perifeeristen tekijöiden vuorovaikutus ihmisen maksimaalisen o2-kulutuksen rajoittamisessa pitkäaikaisen vuodelevon jälkeen. J Physiol 1997; 501: 677-686.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Convertino, VA . Cardiovascular consequences of bed rest: Effect on maximal oxygen uptake. Med Sci Sports Exerc 1997; 29: 191–196.
Google Scholar | Crossref | Medline | ISI
Boushel, R, Gnaiger, E, Calbet, JA. Muscle mitochondrial capacity exceeds maximal oxygen delivery in humans. Mitochondrion 2011; 11: 303–307.
Google Scholar | Crossref | Medline | ISI
Montero, D, Cathomen, A, Jacobs, RA. Kohtalaisen kestävyysharjoittelun aiheuttama hapenottohuippujen lisääntyminen vaikuttaa pikemminkin hematologisiin kuin luustolihaksiin. J Physiol 2015; 593: 4677-4688.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Calbet, JA, Losa-Reyna, J, Torres-Peralta, R. Limitations to happi transport and utilization during sprint exercise in humans: Evidence for a functional Reserva in muscle o2 diffusing capacity. J Physiol 2015; 593: 4649-4664.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Davies, KJ, Maquire, JJ, Brooks, GA. Lihasten mitokondrioiden bioenergiat, hapensaanti ja työkyky ravinnon raudanpuutteen ja palautumisen aikana. Am J Physiol 1982; 242: 418-427.
Google Scholar | Medline | ISI
Levine, BD . Vo2max: mitä me tiedämme, ja mitä meidän vielä tarvitsee tietää? J Physiol 2008; 586: 25-34.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Rehn, TA, Munkvik, M, Lunde, PK. Luustolihaksen muutokset kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa: sairauskohtainen myopatia tai dekonditionaation tulos? Heart Fail Rev. 2012; 17: 421-436.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Haykowsky, MJ, Kouba, EJ, Brubaker, pH. luustolihasten koostumus ja sen suhde liikunnan intoleranssiin vanhemmilla potilailla, joilla on sydämen vajaatoiminta ja säilynyt ejektiofraktio. Am J Cardiol 2014; 113: 1211-1216.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Kitzman, Dw, Nicklas, B, Kraus, me. Luustolihasten poikkeavuudet ja liikunta-intoleranssi iäkkäillä potilailla, joilla on sydämen vajaatoiminta ja säilynyt ejektiofraktio. Am J Physiol Heart Circ Physiol 2014; 306: H1364-H1370.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Molina, AJ, Bharadwaj, MS, Van Horn, C. luustolihaksen mitokondriosisältö, oksidatiivinen kapasiteetti ja mfn2-ilmentymä vähenevät vanhemmilla potilailla, joilla on sydämen vajaatoiminta ja säilynyt ejektiofraktio ja liittyvät liikunta-intoleranssiin. JACC Heart Fail 2016; 4: 636-645.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Lundby, C, Montero, D, Gehrig, S. fysiologiset, biokemialliset, antropometriset ja biomekaaniset vaikutukset ihmisen liikuntatalouteen. Scand J Med Sci Sports. Epub ennen tulosta 5. helmikuuta 2017. DOI: 10.1111 / sms.12849.
Google Scholar | ISI
Houstis, N, Eisman, a, Pappagianopoulos, P. Exercise intolerance in HFPEF: the critical role of skeletal muscle diffusion capacity and the challenge of multiple happi transport deficits. J Am Coll Cardiol 2016; S67.13: 1481–1481.
Google Scholar | Crossref | ISI
Wagner, PD . Gas exchange and peripheral diffusion limitation. Med Sci Sports Exerc 1992; 24: 54–58.
Google Scholar | Crossref | Medline | ISI
Roca, J, Hogan, MC, Story, D. Evidence for tissue diffusion limitation of vo2max in normal humans. J Appl Physiol (1985) 1989; 67: 291–299.
Google Scholar | Crossref | Medline | ISI
Piiper, J . Perfuusio, diffuusio ja niiden heterogeenisuus rajoittavat veren ja kudoksen O2: n siirtymistä lihaksessa. Acta Physiol Scand 2000; 168: 603-607.
Google Scholar | Crossref / Medline
Kalliokoski, KK, Kemppainen, J, Larmola, K. lihasten verenkiertoa ja virtauksen heterogeenisuutta liikunnan aikana tutkittiin positroniemissiotomografialla ihmisillä. Eur J Appl Physiol 2000; 83: 395-401.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Lee, J, Barrett-O ‘ Keefe, Z, Nelson, A. Merkkejä heikentyneestä vasodilataatiosta liikunnan aikana sydämen vajaatoiminnassa, jossa on säilynyt ejektiofraktio. FASEB 2014; 28 (täydennysosa): 1156.3–1156.3.
Google Scholar
Calbet, JA, Lundby, C, Koskolou, M. hemoglobiinipitoisuuden merkitys liikunnalle: akuutti manipulointi. Respir Physiol Neurobiol 2006; 151: 132-140.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Beere, isä, Russell, SD, Morey, MC. Aerobinen liikunta harjoittelu voi kääntää ikään liittyviä ääreisverenkierron muutoksia terveillä vanhemmilla miehillä. Levikki 1999; 100: 1085-1094.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Lee, JF, Barrett-O ‘ Keefe, Z, Nelson, AD. Heikentynyt luustolihaksen vasodilataatio liikunnan aikana sydämen vajaatoiminnassa ja säilynyt ejektiofraktio. Int J Cardiol 2016; 211: 14-21.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Siebenmann, C, Rasmussen, P, Sorensen, H. sydämen ulostulo harjoituksen aikana: neljän menetelmän vertailu. Scand J Med Sci Sports 2015; 25: e20-e27.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Katz, SD, Maskin, C, Jondeau, G. lähes maksimaalinen murto-osa hapenottoon aktiivisen luurankolihaksen potilailla, joilla on krooninen sydämen vajaatoiminta. J Appl Physiol (1985) 2000; 88: 2138-2142.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Borlaug, BA, Olson, TP, Lam, CS. Maailmanlaajuinen sydän-ja verisuonivarojen toimintahäiriö sydämen vajaatoiminnassa, jossa on säilynyt ejektiofraktio. J Am Coll Cardiol 2010; 56: 845-854.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
de Souza, SB, Rocha, JA, Cuoco, Äiti. Korkea lihasten sympaattinen hermotoiminta liittyy vasemman kammion toimintahäiriöön hoidetuilla verenpainepotilailla. Am J Hypertens 2013; 26: 912-917.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Hearon, CM, Dinenno, FA. Luustolihasten verenkierron säätely liikunnan aikana ikääntyvillä ihmisillä. J Physiol 2016; 594: 2261-2273.
Google Scholar | Crossref / Medline | ISI
Agostoni, P, Vignati, C, Gentile, P. viitearvot huippu liikunta sydämen tuotannon terveillä henkilöillä. Rinta. Epub edellä tulosta. Tammikuuta 2017. DOI: 10.1016 / J.rinta.2017.01.009.
Google Scholar | ISI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.